Menimme jo tuntia ennen kehien alkua tapahtumapaikalle, tarkoituksena siedättää Saanaa hieman väenpaljouteen ja melumäärään. Ilmoittautumispisteelle mennessämme Saana päättikin haluta takaisin autoon (tämä on niistä harvoista kerroista, kun Saana olisi halunnut vapaaehtoisesti autoon) karkuun kaikkea pelottavaa. Aikamme vain ihmettelimme ja kävelimme pikku hiljaa kehiä lähemmäs. Joitakin seisotus (ja minähän osaan laittaakkin koiran hienosti seisomaan...) ja seuraamisharjoituksia yritin pyytää Saanalta, mutta ei ne herkut sille kelvanneet.
Lopulta kuitenkin nälkä vei voiton ja namit alkoivatkin maistumaan ja Saana seurasi hienosti, tarjosipa se jopa siinä tilanteessa kontaktiakin. Voi sitä ilon määrää, kun koira ei enää saanut kauheita vetokohtauksia, vaan suostui istumaan ihan nätisti paikoillaan ihmetellen ja kummastellen. :-)
Itse kehästä me saimme punaisen nauhan, muttemme sijoittuneet. Mutta kerrankin näin valoa tunnelin päässä ja suurella työllä Saanan "väenpaljouspelkoa" voisi saada hieman pois.
Ainakin täällä Savossa on eilen ja sunnuntaina satanut vettä taivaan täydeltä. Koiran sadetakkii on myös päässyt kaapin kätköistä uudelleen käyttöön. Tänään kuitenkin paistoi aurinko ja oli ihanan keväinen ilma. Lumet sulavat huimaa vauhtia ja ennen kuin huomataankaan, alkaa kesäloma. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti